Ja tällä sivulla on mahdollista seurata millaisia kirjoja lueskelen. =)

2008

7. Jacobs, Kate: Pieni lankakauppa (13.10.)

Herttainen tarina lankakaupan pitäjästä, neulomisesta, yhteisöllisyydestä ja nuorten New Yorkilaisten elämästä. Mitäs tästä nyt enempiä löpisemään, kun melkein kaikki tämän jo ovat lukeneet ja jos et ole lukenut, niin kyllä siihen jokunen hetki kannattaa uhrata ja lukaista läpi. =)

6. Härkönen, Anna-Leena: Loppuunkäsitelty (1.9.)

Mielenkiintoinen kuvaus perheen toipumisesta yhden jäsenen itsemurhan jälkeen. Kiinnostava kuvaus tunteista, vihasta, rakkaudesta ja katkeruudesta, jota teko muissa ihmisissä aiheuttaa. Kirjasta puuttuu keveys, joka on usein niin kiehtovana osana Härkösen kirjoja, mutta ei se aiheeseen kuulukaan. Mielenkiintoinen ja kaikin puolin kiinnostava kirja.

5. Coelho, Paulo: Veronika päättää kuolla (23.8.)

  Tarina Veronikasta, joka päättää kuolla. Veronika ei kuitenkaan onnistu itsemurhassaan vaan päätyy mielisairaalaan. Mielisairaalassa Veronikalle kerrotaan, että hän tulee kuolemaan pian. Veronika tapaa sairaalassa mielenkiintoisia uusia ihmisiä ja hänen elämänhalunsa syttyy uudelleen. Kirja kertoo Veronikan kamppailusta elämänhalua vastaan, kun hän tietää kuolevansa viikon kuluttua. Kirjan muutaman ensimmäisen luvun aikana minua hihtytti, mutta se meni sitten ohi…

4. Jacq, Christian: Valonkivi; Totuuden paikka (11.8.)

Mielenkiintoinen kuvaus Totuuden paikan työntekijöiden yrityksestä säilyttää vapautensa, löytää keskuudestaan huijari ja puolustautua ulkopuolisia hyökkääjiä, juonittelijoita ja vihollisia vastaan.

3. Uhlgren, Sauli: Ja niin tapahtui (23.7.)

Mielenkiintoinen tarina nuoren tytön elämästä talvisodan kynnyksellä, kasvamisesta pikku-lotaksi ja tutustumisesta sotasairaalan arkeen. Tarina sodan ajan kärsimyksistä ja läheisten menettämisen tuskasta. Kiehtovaa kerrontaa ja suositeltavaa luettavaa jokaiselle. =)

2. Hosseini, Khaled: Tuhat loistavaa aurinkoa (16.7.)

Uskomattoman mielenkiintoinen tarina musliminaisen elämästä Afganistanissa, ennen ja jälkeen sodan, ennen ja jälkeen 9.11. pommi-iskun. Naisen elämä Afganistanissa on kovaa, ja elämä sodan ja Taliban hallinnon alla vielä kovempaa. Kuten kirjan kannessakin mainostetaan ”Tämän jälkeen eivät uutisotsikot koskaan enää näytä samalta.” Eivät varmasti näytäkään…

1. Cornwell, Patricia: Ruumistarha (27.6.)

Oli ihanaa päästä taas pitkästä aikaa hömppäkirjallisuuden pariin pääsykoekirjojen jälkeen. Kirja oli ihan mielenkiintoinen, juoni tosin oli hieman liian ennalta arvattava, mutta tässä tilanteessa sekään ei haitannut. Pidemmittä puheitta, ihan mielenkiintoinen rikoskirja, mutta ei mikään kirjallisuuden helmi. =)

-

2007

26. Issa, Merja: Ohdakeperhoset (11.11.)

Ihana kertomus nuorista israelilaisista naisista kulttuurin, perheen, suvun, rakkauden ja onnen odotuksen puristuksessa. Kirjasta saa käsityksen siitä, kuinka muslimikulttuureissa miehen elämä on huomattavasti helpompaa, kuin naisen. Mies voi käytännössä tehdä mitä haluaa, mutta vastaavassa tilanteessa vain nainen joutuu kantamaan vastuun seurauksista. Kirjan tarina on kuitenkin kaunis ja jättää lukijalle hyvän mielen. Suosittelen kyllä tätä kirjaa. =)

25.Jacq, Christian: Valon kivi; Paneb tulisydän (26.10.)

Mielenkiintoinen tarina Valonkivestä ja faaraoiden aikaisesta käsityöläisten yhteisöstä. Kirjassa juonittelu ja rakkaus sekä ylepys omasta tekemisestä vaihtelevat kauniilla tavalla. Kirjan loppu oli tragedinen, mutta eiköhän sekin selviä sarjan viimeisessä osassa. =)

24. Hussaini Tungar Tudu, Safiya: Minä Safiya: Nigerialaisen naisen tarina (26.9.)

Safiya kertoo mielenkiintoisen tarinan elämästään pienessä Pohjois-Nigearialaisessa kylässä. Hän valottaa tarinassaan islamilaista elämää, naisen asemaa ja sitä kuinka hän päätyi kivitysuhan alle. Tarina on kerrottu elävästi ja mielenkiintoisesti, kirjaan on liitetty myös kuvia, jotka kertovat omaa tarinaansa. Tarina kertoo naisen huonosta asemasta, mutta myös suurista iloista, onnesta ja normaalista elämästä. Tarina oli kiehtova ja suosittelen kyllä kirjaa kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirja on samalla kannanotto myös muutakin naisiinkohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Väkivaltaahan tapahtuu myös meillä länsimäissa.

23. Weis, Margaet & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 7: Seotsemäsportti (18.9.)

Tämä oli Kuolemanportti sarjanseitsemäsjan viimeinen osa. Tätä kirjaa tuli oikein odotettua, koska koko edellinen osa tuntui siltä, että kirjassa yritetti johdatella johonkin suureen loppuhuipennukseen. Itse edellisessä osassa ei tuntunut juuri tapahtuvan mitään. Ja sitten tämä niinkutsuttu loppuhuipennus…pelkkä fiasko. Lukiessa tuli sellainen olo, että jos vielä kerran saan lukea sanan “taika” pääni hajoaa, ja se tuli, monta kertaa. Edellisissä osissa ei tuota sanaa käytetty, nyt yhtäkkiä magia oli muuttunut taiaksi, vaatteet olivat taikavaatteita, oli taikaaluksia ja taikasitä ja taikatätä. Ja jotenkin muutenkin, kirja ei oikein koonnut mitään kasaan, jäi vain irrallinen tuntu kirjasta. Sarjan alku oli ilmeisesti suunniteltu huolellisesti, mutta loppua ei oltu suunniteltu. Samalla oltiin myös hukattu osan henkilöistä monipuolisuus ja luonteenomaiset piirteet… Sanotaanko näin: kannattaa lukea sarjan 5 ensimmäistä osaa, lopuilla ei niin väliä…

22. Loe, Erlend: Naisen talloma (3.9.)

Tämä Erlendin kirja oli koottu omituisesti pieniin numeroituihin pätkiin, joiden ideaa en oikein hahmottanut mutta olipahan helppoa matkalukemista, kun suurin osa pätkistä oli korkeintaan puoli sivua pitkiä. =) Well, sitten kirjan sisältöön. Että sen päähenkilö nainen minua ärsytti ja sen miehen tohvelieläinmäisyys. Jotenkin tuntui, että naine pompotti miestä ja mies alistui pompotettavaksi ja ehkäpä jopa nautti siitä, tiedä häntä. Vähän outo oli kirja, mutta ihan kiva. Ei kylläkään parasta Loeta, eikä kovin mieleenpainuvaa, kun näin viikkoa myöhemmin (ei koskaan tietysti pitäisi kirjoittaa heti, ei…) ei meinaa mitään muuta tulla mieleen, kuin matka ranskaan ja lintumies, epämääräisiä pätkiä kirjan henkilöiden elämästä, muttei mitään selkeää kokonaisuutta…

21. Issa, Merja: Viinitarhan valtiaat (24.8.)

Merja Issan Viinitarhan valtiaat oli mielenkiintoinen kirja erilaisten kulttuurien kohtaamisesta. Kirja selvitti mielenkiintoisella tavalla Israelissa vallitsevien valtauskontojen suhteita. Kirja alkoi hyvin ja mielenkiintoisesti. Kirjan kerronta oli sujuvaa ja juoni mielenkiintoinen. Valitettavasti kirjan lopussa sorruttiin taas ällöttävään lässytys lopetukseen. Onneksi kirja ei kuitenkaan vajonnut täysin pakko saada onnellinen loppu kirjalle tapaan vaan tyydyttiin semi-onnelliseen loppuun. =) Valitettavasti tuota onnellista loppua vain rakennettiin kymmenien sivujen ajan ihmeellisellä lässytyksellä. Tästäkin huolimatta aion kokeilla myös muita Issan kirjoja. =)

20. Loe, Erlend: Volvon kuorma-autot (30.7.)

Volvon kuorma-autot liittyi nimensä mukaisesti kuorma-autoihin, tosin vain etäisesti. Kirja oli tavallaan jatkoa Erlendin kirjalle Doppler, jonka olin lukenut hieman aikaisemmin. Kirjan pystyisi kuitenkin lukemaan ilman edellisen kirjan lukemista. Kirjassa Loe kokeili erilaisa kirjoitustyylejä, tavallista kerrontaa, muistuttamista kirjailijasta, elokuvamaista kerrontaa, tietosanakirja tyyppistä kirjoittamista ja niin edelleen. Kirjassa oli myös muutamia ruokaohjeita, joista yhtä voisi hieman muokaten kokeillakin. =) Kaiken kaikkiaan kirja oli hauska ja viihdyttävä. Se oli myös jaettu useisiin lukuihin, joten kirjaa oli helppo lukea matkallakin, kun oli vain hetki aikaa lukea. Tosin sitten usein iltaisin sortui ajatteluun, jos nyt vielä yhden luvun lukisin ja sitä sitten useampaan kertaan tuli toistettua…

19. Austen, Jane: Neito vanhassa linnassa (27.7.)

Perinteinen Jane Austenin kirja, romantiikkaa, pettämistä, huijaamista, omaan napaan tuijottajia ja nuori neito lähes pulassa. Perintöjä ja rahaa tavoittelevia kavalia miehiä ja naisia on tietenkin tarjolla ja aitoja tunteitakin, kuinkas muutenkaan. Kirjan kerrontaa kuitenkin hieman häiritsi. Kirjoittajan tapa muistuttaa itsestään kertomalla, kuinka hän haluaa jättää asioita lukijan oman terveen järjen pääteltäviksi, oli todella häiritsevää ja katkaisi kirjan muuten niin sujuvan kerronnan. Tämä sai minut kuitenkin kiinnittämään huomiota kirjan tarinassa asioihin, joihin muuten en olisi kiinnittänyt huomiota, mutta kuitenkin koin sen häiritsevänä.

18. Brown, Dan: Murtamaton linnake (19.7.)

Tämä on oikeasti Dan Brownin ensimmäinen kirja, vaikka se onkin käännetty viimeisenä. Kirjasta huomaa, että se on Brownin ensimmäinen kirja. Tuli tunne, että hän aliarvioi lukijaansa. Jäin edelleen kaipaamaan Da Vinci koodiin ja Enkeleitä ja Demoneita kirjoihin liittyvää taidepainotteista katsantokantaa. Kirja oli valaiseva esimerkki suojauksen murtamisesta, viruksista ja madoista, mutta juuri muuta en tuntunut saavan kirjasta irti. Tuli vain tunne, että eikö tuo kirjan päähenkilö nyt tuotakaan tajua, kun se oli selvää minullekin jo sata sivua aikaisemmin. No, viihdettähän se vain on, mutta ei silti Brownin parhaita teoksia.

17. Jacq, Christian: Valon kivi; Tietäjänainen (9.7.)

Valon kivi sarjan toisessa osassa päästiin syvemmälle Totuuden paikan taiteilijoiden elämän suuriin hetkiin, ongelmiin ja jännittyneeseen ilmapiiriin faaraoiden kuollessa ja epävarmuuden vallatessa kylän. Valitettavasti kylän ongelmat ja epävarmuutta aiheuttavat tekijät eivät ole pelkästään ulkopuolisia vaan kylän sisälläkin ahneus aiheuttaa ongelmia, kaikki eivät olekaan pyyteettömiä jumalan ja faaraon palvelijoita. Ensimmäistä kirjan osaa lukiessani olin Egyptissä ja menossa käymään kuolleiden laaksossa ja samalla näkemään palan entisestä Totuuden paikasta. Tätä toista osaa lukiessani olin valmistautumassa matkaan Berliiniin, jossa pääsin tutustumaan Egyptiläisen museon hienoihin kokoelmiin. Pääsisinköhän seuraavaa osaa lukiessanikin kosketuksiin vanhan Egyptin kanssa?

16. Mylläri, Anu Rohima: Adoptoitu (26.6)

Kirjan pitäisi olla kertomus adoptoidusta lapsesta ja hänen selviytymisestään suomessa. Kirja muistuttaa ennemminkin mielestäni pikaista adoptiovalmennusta, sitä mitä Anu tekee myös työksensä. Kirjassa kerrotaan paljon tapahtumista, joiden sanotaan olleen hauskoja. Tapahtumat jäävät kuitenkin vain pintapuolisiksi välähdyksiksi ja kirjan tarina jää hyvin etäiseksi. Väkisinkin tuli mieleeni, ettei kirjaa olisi julkaistu, jos Anu ei olisi muutenkin jo noussut julkisuuteen adoptiovalmennuksella, ensimmäisten joukkoon kuuluvana ulkomaalaisena adoptiolapsena ja ensimmäisenä värillisenä suomen armeijan käyneenä naisena. Odotin kirjalta paljon, koska se oli merkitty kirjastossa bestselleriksi ja takakansikin lupaili paljon. Olin kirjaan melko pettynyt myös sen vuoksi, että suurin osa Anun ulkomailta adoptoiduille lepasille esittämät ongelmat kuten koulukiusaaminen ja syrjintä eivät ole vain adoptoitujen lasten ongelmia. Jokaisella luokalla vähintään yksi lapsi joutuu kokemaan syrjintää ja se ei välttämättä ole se ulkomailta adoptoitu, vaan lapset voivat julmuukissaan valita kiusanteonkohteeksi kenet tahansa. Nyt myöhemmin, kirjan kuvaa etsiessäni, huomasin, että Otava on luokitellut kirjan tietokirjaksi, joka se mielestäni ehdottomasti enemmän on, poukkoilevasta kerrontatyylistään huolimatta. =)

15. Loe, Erlend: Doppler (21.6)

Ihana kertomus miehestä joka muutti metsään. Hän halusi päästä pois ihmisten ilmoilta, koska ei pitänyt ihmisistä, heidän tavastaan toimia. Hän halusi pois oravanpyörästä ja muuttaa elämäänsä. Hän halusi pois fiksuudesta. Doppler piti tärkeänä elämää, rasvatonta maitoa, joka luo uskoa ihmiskuntaan ja siihen, että toivoa on vielä olemassa. Toivoa on niin kauan kuin on rasvatonta maitoa. Ja todettakoon se nyt tähänkin, Dopplerilla on iso. Niin, juuri se, se on iso, ainakin hänen mukaansa. Olen aina pitänyt Erlend Loen kirjoista ja tämä ei ole poikkeus. No, kerrottakoon nyt tähän väliin, että Loen kirja L oli pienoinen pettymys, mutta muut… =) Ja kerran luin tätä kirjaa hetken aikaa ravintolassa, niin tarjoilija tuli tuomaan annoksen ja totesi juuri lukevansa samaa kirjaa. Kokeile siis sinäkin. =) Niin, oli minulla kirjaa lukiessani lukemattomia ideoita, legendaarisia ja kuolemattomia lauseita, jotka olisin tästä kirjasta tänne halunnut kirjoittaa, mutta nyt en saa niitä mieleeni…ryhdyn siis jatkossa kirjoittamaan nuo lauseet ylös lukiessani. Eihän tästä muuten mitään tule. Kirjan loppusanojen mukaan “To be continued, Insallah” elikkäs jatkoa seuraa, jos jumala suo.

14. Härkönen, Anna-Leena: Akvaariorakkautta (15.6)

Sangen hämmentävä kirja. Anna-Leena Härkösen ensimmäisiin kirjoihin kuuluva roisi ja ronski kuvaus seksistä, seksuaalisuudesta, haluista, himoista, haluttomuudesta, parisuhteen ongelmista… Mielenkiintoinen kirja, joka herätti ajatuksia. Ehken kuitenkaan ryhtyisi käyttämään kirjaa parisuhdeoppaana, tosin sitä ei varmastikaan moiseen ole tarkoitettu. Kirja kertoo nuoren naisen seksuaalisuudesta ja parisuhteeseen kasvamisesta, tai jottain. =)

13. Weis, Margaet & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 6: Labyrinttiin (9.6)

Tämä olikin sitten labyrinttisarjan kuudes ja toiseksi viimeinen osa. Välillä kirjaa lukiessa tuli sellainen fiilis, että tarinaa yritettiin jatkamalla jatkaa, ettei kirjailijalla ollut enää oikein oikeaa sanottavaa vaan piti keksiä jotain, jotta saadaan vielä yksi kirja tehtyä tämän jälkeen. Kirja oli poukkoileva ja tapahtumat eivät oikein meinanneet pysyä kasassa. Jään kuitenkin jännityksellä odottamaan kirjan viimeistä osaa, joka toivottavasti on jännityksen ja toiminnan täyteisempi kuin tämä osa… =)

12. Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan (19.5.)

Täytyy sanoa, että kirja oli sopivan rentouttavaa välilukemista tentteihin lukemiselle. Ihanaa pientä hömppää. Hyvä matkakirja, kuten kaverini minulle mainosti kirjaa lainatessaan. Ja sitä se kyllä oli. Hyvää aivojen nollaamis lukemista. =) Olivathan kirjan tapahtumat ihan mielenkiintoisia ja kirjoittamis tapa veti mukaansa, tylsää ei ollut kirjaa lukiessa, joten jos tälläistä kaipaat niin lue ihmeessä. =)

11. Swan, Anni: Kaarinan kesäloma (19.4.)

Ihana tarina nuoren tytön suuresta vastuun otosta, kun hän haluaa auttaa vanhempiaan niin taloudellisesti kuin huolien välttämisessä. Kaarinan kesäloma ei ole aina onnllinen, mutta hän oppii kantamaan vastuuta, arvostamaan elämässään saamia asioita ja auttamaan muita ihmisiä.

10. Swan, Anni: Iiris rukka (28.3.)

Tämä oli pienenä suosikki kirjani. Jaksoin kuunnella tämän äidin lukemana tai kasetilta kuunneltuna lukemattomia kertoja. Samaistuin usein Iirikseen, jota kaikki hyljeksivät. Ihanan surullinen ja samalla iloinen kirja lapsuuden ja nuoruuden vaikeuksista ja ongelmista. Kirjan vanha kieli on lisäksi kaunista ja erikoista, sitä ei tapaa juurikaan nykyajan kirjoissa.

9. Härkönen, Anna-Leena: Terveisiä pallomerestä (12.3.)

Hulvaton kirja elämän pienistä huomioista. Tämä kannattaa kyllä lukea jossain välissä välipalakirjana. =)

8. Hassi, Terttu: Luonnonväreillä värjääminen (20.2.)

Kirjassa on selkeitä värjäysohjeita, joista muutaman haluan kopioida, koska niitä ei 7. kohdassa esitellyssä kirjassa ollut. Kirjasta löytyy myös värikuvia, mutta niistä puuttuvat selitteet millä kasveilla kyseisen värin saa aikaiseksi. Lisäksi kirjassa on paljon ohjeita ulkomaisille ostoväreille, joten niiden kokeileminen ei ole niin helppoa.

7. Aittomäki, Colliander, Kotiranta: Väriä luonnosta (18.2.)

Paljon helppoja ohjeita, kasveja joita on helppo löytää myös minun huonolla kasvituntemuksella. Muutamia ohjeita merkitsin ja ne täyty kopioida töissä, että voi sitten ensi kesänä kokeilla. =) Erityisesti pidin kirjan keskellä olleesta monipuolisesta värikartasta, jossa selkeästi kerrottiin millä värjäysohjeella moisen värin saa aikaiseksi. Monet ihmiset kuitenkin mieltävät värit hyvin erilaisiksi “harmaankeltainen” tai “vihertävän keltainen” on eri ihmisten mielestä usein hyvin erilainen, joten selkeät värikuvat auttavat asiaa.

6. Utrio, Kaari: Kuukiven kevät (13.2.)

Mielenkiintoinen tarina kaukaisista ajoista, erilaisista ihmisistä. Suomalainen, luonnonläheinen kulttuuri tuli hyvin esiin. Pidin kirjan kuvituksesta, kauniita luontokuvia, joihin oli sijoitettu kalevalakoruja. Kirjan henkilöiden tarinat kietoutuivat yhteen elävästi ja kiehtovasti ja mitäs vielä. Kirja oli valloittava. =)

5. Swan, Anni: Tottisalmen perillinen (27.1.)

Anni Swanin esikoisromaani, poikaseikkailu, on mielenkiintoinen ja perinteinen. Swan on kirjoittanut kirjan jo vuonna 1914 ja siinä on ihana vanhanaikainen kieli. Kirja tuo mieleen lapsuuden lukukokemukset ja on kiehtova tarina itsessään. Kirjassa on luokkaeroja, menetystä, saamista, toveruutta ja yhdessä tekemistä ja olemista.

4. Utrio, Kaari: Sunneva keisarin kaupungissa (22.1.)

Kirja kertoo elävästi orjan ja herttuattaren paosat, heidän kokemistaan vastuksista, raiskauksista, ristiretkeläisistä, elämän kurjuudesta, iloista ja kauneudesta.

3. Härkönen, Anna-Leena: Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia (11.1.)

Anna-Leena on kyllä kirjoittajana todellinen ammattilainen. Nämä Image-lehden kolumnit olivat todella hauskoja ja viihdyttäviä. Välillä lukiessaan ei tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta useimmiten vain tyydyin hihittelemään itsekseni, jopa siihen pisteeseen asti, että avon piti kysyä mikä nyt kiktuttaa. =) Viihdyttävää lukemista siis.

2. Jacq, Christian: Valon kivi; Nefer Vaitelias (11.1.)

Todella mielenkiintoinen kirja. Egyptologi Christian Jacq osaa luoda uudemman faaraoiden kauden taiteilijoiden elämästä todella mielenkiintoisen kokonaisuuden. Kirja oli sarjan ensimmäinen osa ja seuraavan osan lukemista jäin vain odottamaan. Kirjassa kerrotaan kuinka taiteilijayhteisö luo Luxoriin Kuolleiden laakson hautoja. Luin kirjaa Egyptissä ollessani ja kävimme juuri Kuolleiden laaksossa. Oli todella ihmeellistä päästä katsomaan kirjan maisemia. Suosittelen kyllä tätä Ramses.saran kirjoittajan toista sarjaa kaikille, etenkin historiasta kiinnostuneille.

1. Weis, Margaret & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 5; Kaaoksen käsi (4.1.)

Kaaoksen käsi on Weis/Hickman parin sarjan viides osa. Tässä osassa palataan jo paljon aikaisempiin osiin ja kootaan yhteen aikaisemmissa kirjoissa kohdattuja asioita ja paikkoja. Kirjan juoni oli mielenkiintoinen ja jäin odottamaan sarjan seuraavaa osaa. =)

2006

26. Klemola, Marketta: Kasvivärjäys (15.12.) Mielenkiintoinen kirja kasviväreillä värjäyksestä. Värjäyksen historia ja lankojen puretus oli kerrottu selkeästi, samoin värjäyksen perusteet, mutta mutta…kysymyksiä kyllä heräsi etenkin erikoisemmista värjäyksistä, joissa yhdistettiin eri puretusaineita tai eri värikasveja,mutta kokeilemallahan sitä oppisi. =)

25. Suomen suosituimmat koirarodut: Suomenlapinkoira (5.12.)

Mitäs tähän sitten sanoisi… Ehkäpä maailman huonoin koirakirja, etenkin rotukirja. Kirjassa ei kerrottu oikeastaan mitään koiran hoidosta eikä kouluttamisesta. Annettakoon kirjalle plussapisteet siitä, että eri koiraharrastukset oli kerrottu hyvin. Tuon lyhyen osan kirjasta voisi painattaa yhtenä kirjana (ei jokaisen “rodun omaan kirjaan”) tai oikeastaan lehtisenä, sen verran lyhyt sekin pätkä oli. Koiran ruokinta…joo kukakohan meistä ei olisi tiennyt, että kaupasta voi ostaa koiranruokaa, tai koiralle voi tehdä itse ruokaa. Koiran ravintoaineiden tarpeesta tai mistään muustakaan ei kuitenkaan kerrottu yhtään mitään. Koiran liikunta, kysy lajiliitosta. Koiran hoito, kysy lajiliitosta. Ihan sama mikä aihe oli, siitä kerrottiin sivun verran kertomatta mitään ja kehotettiin kysymään lajiliitosta. Ihan totta! Kuka on antanut luvan kaataa sademetsiä tämmöisen kakan takia? Jos joku ikinä harkitsee minkään Suomen suosituimmat koirarodut sarjan kirjan hankkimista kehotan mieluummin pyyhkimään niillä seteleillä takapuolensa. Kirja on ylettömän kallis ja täysin turha, soveltuu lähinnä takan sytykkeiksi. Sama kirja on julkaistu joka rpsuta vain vaihtamalla kuvia ja kahden sivun mittainen rodun historia. Jos tämän kirjan olisin ostanut, laittaisin kyllä kovaa palautetta kustantajalle ja vaatisin rahani takaisin. Onneksi nyt sain sen kirjastosta ilmaiseksi, mutta pitäisi ehkä vaatia korvausta menetetystä ajasta, joka meni näin hyödyttömän kirjan lukemiseen… “Perehdytään koiran hyvinvoinnin ja terveyden aihealueisiin: kirjassa on kattava terveysosio, jossa esitellään koiran terveyden ylläpitoa käsitteleviä perusohjeita ja kotikoiran yleisimpiä sairauksia. Kirja tarkastelee perusteellisesti myös koiran hoitoon liittyviä asioita. Turkinhoito, kynsien leikkaus sekä silmien ja korvien puhdistus käydään läpi vaihe vaiheelta, ja hoito-osiossa esitellään myös asiantuntevia näkemyksiä koiran ravitsemuksesta.” Tuo on suora lainaus kustantajan nettisivulta. Eipä tuohon voi muuta sanoa, kuin pahempaa huijausta ei ole aikoihin näkynyt. Terveys osio ei ole kattava, ei alkuunkaan. Kehotetaan vain varautumaan siihen, että eläinlääkärillä pitää joskus käydä ja koira pitää rokottaa, muttei esimerkiksi kerrottu mitä vastaan ja missä iässä, kuten kattavassa kirjassa olisi pitänyt olla. Turkinhoito, kynsien leikkaus ja niin edelleen…voi apua… Jos kattava turkinhoito tarkoittaa sitä, että kerrotaan lyhytkarvaisen koiran vaativan vähän hoitoa ja puudelin paljon, niin kattava on, mutta mitään ei puhuttu Suomenlapinkoiran turkin hoidosta tai edes yleisesti pitkäkarvaisen, tuuhea alusvillaisen koiran turkin hoidosta. Kynsiäkin kuulemma pitää leikata, mutta eipä tultu maininneeksi, että kynnestä näkee esim. valoa vasten missä hermo/verisuoni menee ja sitä ei olisi hyvä leikata… Eikä nyt puhuta niistä silmistä ja korvista… Ja tuo ravitsemus, yhtään asiantuntevaa sanaa en koko kappaleesta löytänyt. Lapsikin olisi tiennyt enemmän koiran ruokinnasta kuin osion kirjoittaja… Arrghh…yritän haudata tuon kirjan jonnekin syvälle, tai vien kirjatoon, ja yritän unohtaa ikinä edes nähneeni moista teosta tai pahamieli ja ärsytys senkuin vain jatkuu…

24. Cauwelaert, Didier von: Keijukaisen koulutus (29.11.)

Ihan kirja keijukaisista, elämästä, ihmisten erilaisista ajatusmaailmoista. Kirja sai ajattelemaan ja miettimään omia valintojaan, voikun voisi olla keijukainen. Osaisi käyttäytyä ja ajatella kuten keijukainen… =)

23. Clark, Mary Higgins: Kuolema kutsuu tanssiin (20.11.)

Mielenkiintoinen kirja, jossa jännistys säilyi lähes loppuun asti. Kirja oli mielenkiintoinen ja elävästi kirjoitettu. Kirjan huonopuoli oli Clarkelle tyypillinen öksähtävä loppu. Kirjaa ei ole saatettu kunnolla loppuun vaan loppu tuntuu lässähtävän kuin pannukakku, valitettavaa, mutta totta. Nauttisin kovasti, jos Clark ryhtyisi lopettamaan kirjansa johonkin jännittävään kaneettiin, joka mahdollistaa jännityksen jatkumisen eikä rakkaus lässyn-lässyyn. Sitä ainakin nyt toivoisin.

22. Weis, Margaret & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 4: Käärmemaagi (6.11.)

Kirja oli mielenkiintoinen ja jälleen erilainen jatko-osa Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin kiehtovaan Kuolemanportti sarjaan. Kirjan tapahtumat sijoittuivat jälleen uuteen maailmaan ja sisälsivät paljon yllättäviä käänteitä ja muistoja menneistä kirjoista sekä vihjeitä tulevista. Sarjan lukemista kyllä kannattaa jatkaa, jos sen on aloittanut (tai aloittaa sarja alusta). =)

21. Clark, Mary Higgins: Tyttöni Sunday (13.10.)

Kirja sisälsi neljä minijännäriä. Näistä osa tuntui kovin lapsellisilta, mutta viimeiseen oli saatu paljon tunnetta mukaan ja se pelasti kirjan loppuvaikutelman. Jännärit olivat kuitenkin mielenkiintoisia ja viihdyttäviä, mutta tämä ei kyllä kuuluisi listalleni, jolta kirjoja suosittelisin muille.

20. Utrio, Kaari: Pappilan neidot (8.10.)

Pappilan neidot on herttainen kertomus pienen pappilan monipäisestä lapsikatraasta, jonka jäsenet ovat niin kovin erilaisia. Jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa, jokainen tavoittelee parempaa elämää. Tarinan päähenkilö on kovin sydämellinen ja avarakatseinen nuori neito, joka on joutunut kasvamaan itsekkään isän katon alla. Tarinalla on Utriolle tyypillisesti onnellinen loppu, mutta tarinan kehittelyä on hauska seurata ja havaita kirjan lukemisesta seuraavat erilaiset tunteet. =)

19. Weis, Margaret & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 3: Tulimeri (2.10.)

Viihteellinen teos, jossa jännittävyys pysyi kirjan loppuun asti. Kirjoitustyyli ja tarinan kulku ovat uskollisia Weisin ja Hickmanin tyylille. Kyllä tämän sarjan lukemista kannattaa jatkaa ja jos et vielä ole aloittanut ja uskot pystyväsi eläytymään erilaisten hahmojen, taikuuden ja uskomusten maailmaan, niin kannattaa aloittaa sarjan lukeminen. =)

18. Binchy, Maeve: Talo Dublinissa (16.9.)

Talo Dublinissa kertoo jälleen monesta eri ihmisohtalosta, avioeroista, kuolemasta, sovinnoista, luottamuksesta, väkivallasta ja sen salailusta… Kirja oli monipuolinen ja vaihteleva, mutta välillä päähinkilöiden naivius meni jo överiksi. Kirjan loppupuolella teki jo kertaalleen mieli lopettaa lukeminen kesken, kun homma meni niin överiksi naivistisuudessaan, mutta jatkoin kuitenkin loppuun, kun takana oli jo yli 400 sivua ja edessa vajaa 50. Kaiken kaikkiaan kirja oli ihan hyvä ja kansikuvaa etsiessäni huomasin, että kirjasta on myös tehty elokuva. Sen haluaisin kyllä nähdä. =)

17. Utrio, Kaari: Uhritulet (30.8.)

Kaari Utrion Uhritulet kertoo keskiaikaisen Suomen, papiston, sotilaiden, porvareiden ja vitaliaanien elämästä. Tarina painottuu ihmisten turhamaisuuteen, omistushaluun, himoon ja oman arvon puolustamiseen. Suurta roolia tarinassa näyttelevät ajan tapaan kuuluneet kunniakostot ja himon tai halun vuoksi tehdyt murhat. Taattua Kaari Utrio laatua, kuten aina. =)

16. Weis, Margaret & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 2: Haltioiden tähti (13.8.)

Haltioiden tähti on Kuolemanportti sarjan toinen osa, joka on huumorilla höystetty fantasiakirja. Kirjassa yksi edellisen teoksen päähenkilöistä jatkaa seikkailuaan uudessa maailmassa. Kirjan perus juoni ja idea kehittelyineen ovat saman laiset kuin edeltäjässään, mutta tähän toiseen osaan on saatu lisättyä huumoria, joka sai jopa minut naureskelemaan itsekseni useampaankin kertaan. =)

15. Clark, Mary Higgins: Kuolema seuraa muotia (31.7.)

Mielenkiintoinen kirja muotimaailman oikuista ja oikukkaista suunnittelijoista. Kirjan ajan selvitettiin rikosta, jonka tekijä selvisi päähenkilöille vasta kirjan lopussa. Tosin ei se murhaaja lukijallekaan kovin paljon aikaisemmin selvinnyt. Hyvää viihdekirjallisuutta. =)

14. Brown, Dan: Meteoriitti

Meteoriitin Dan Brown on kirjoittanut Enkelit ja demonit ja Da Vinci-koodin välissä. Kirja sijoittuu täysin eri maailmaan, kuin nuo aiemmin käännetyt kirjat, mutta kirjan juonen kehittely ja kerrontatapa ovat samanlaiset. Kirja keskittyy nimensä mukaisesti meteoriitin ja politiikkaan sekä Valkoisentalon ja NASAn ympärille. Kirjasta löytyy jälleen murhia, nopeita juonenkäänteitä ja tarina kerrotaan Brownille tyypilliseen tapaan: yhteinen alku ja yhteinen loppupiste, mutta juonen kehittelyä kerrotaan jokaisen kirjan henkilön näkökulmasta. Jos pidit Brownin aiemmista kirjoista, kannattaa lukea myös tämä teos.

13. Weis, Margaret & Hickman, Tracy: Kuolemanportti 1: Lohikäärmeen siipi (4.7.)

Lohikäärmeen siipi on Weis & Hickmanin fantasiakirjasarjan, Kuolemanportti, ensimmäinen osa. Kirjassa seikkailee monia olentoja, haltiat, ihmiset, kääpiöt, maagikot ja muuta seikkailevat samassa kirjassa ja kaikkien tarina kietoutuu yhteen. Heti kirjan lähetessä loppuaan piti mennä kirjastoon varmistamaan, että saan seuraavan osan lomalukemiseksi. Nyt se jo odottaa hyllyssä luettavaksi pääsyä. Kirja on mukavaa vaihtelua yleinsä lukemilleni romaaneille, niitä ei varmaan voi lukea montaa peräkkäin, mutta joku kirja tähän väliin ja sitten taas kakkos osan kimppuun.

12. Steel, Danielle: Katkeransuloista (12.6.)

Ällöttävän ennalta arvattavalla loppuratkaisulla varustettu kasvukertomus, kun neljän lapsen äit haluaa muuttaa elämänsä suuntaa.

11. Polva, Anni: Vanha suola janottaa (24.5.)

Tätä taattua Anni Polvaa. Kirja kuuluu Annin Lulu-sarjaan ja on sarjan toiseksi viimeinen osa. Jos kirjan haluaa lukea, niin kannattaa kyllä lukea ensin sarjan muut osat, tai ainakin joku aikaisempikin osa. Kyllä kirja varmaan ilman aiempien tapahtumien tuntemustakin huvittaa ja viihdyttää. =)

10. Austen, Jane: Viisasteleva sydän (17.5.)

Tämä kirja oli taattua Jane Austen laatua. Hyvä tarina, jonka kerronta on upeaa. Kirja on täynnä väärinkäsityksiä, juonittelua, luokkaeroja ja muita 1800-luvulle tyypillisiä piirteitä. Kirja kerrotaan nuoren naisen näkökulmasta. Hänen havaintonsa, häpeänsä, onnensa ovat koskettavia. Välillä on vaikeaa ajatella, millaista olisi elää 1800-luvulla, kun tunteitaan ja mielipiteitään ei voi ilmaista suoraan, ei edes perhepiirissä. Nykyään on sentään helppoa, kun ei olla niin tarkkoja käytöksestä, sosiaaliluokista ja muista vastaavista. Tätäkin kirjaa suosittelen. =)

9. Clark, Mary Higgins: Isän tyttö (27.4.)

Mielenkiintoinen ja tapahtumarikas dekkari, jossa nuori toimittaja selvittää sisarensa murhaa. Murhattu oli teini-ikäinen tyttö ja murhan aikoihin toimittaja oli vasta lapsi. Lapsen ja kyläläisten mielikuvien, lehtileikkeiden ja yhteydenottojen avulla toimittaja pyrkii todistamaan murhaajan todella tehneen murhan, kun murhasta tuomittu mies oli pääsemässä ehdonalaiseen.

8. Steel, Danielle: Matka (20.4.)

Tämä kirja kertoo pahoinpidellyistä naisita. Kotiväkivallasta, sen fyysisestä ja henkisestä puolesta, myös henkisestä kotiväkivallasta ja alistamisesta. Kirjalla on Steelen tapaan onnellinen loppu ja kirjan sisältö ei myöskään ole kovin syvällinen, mutta ajatuksia se varmasti herättää. Ei kevyintä mahdollista lukemista, mutta ihan Steelen taattua tyyliä.

7. Binchy, Maeve: Punapyökin varjossa (9.4.)

Elävä tarina pienen Irlantilaisen kylän asukkaista, heidän salaisuuksistaan, ajatuksista, yhteiskuntaluokista ja mahdollisuuksista nousta kylän pohjasakasta parempaan yhteiskunnalliseen asemaan. Kirjaa kerrottiin Maeve Binchyn tapaan kylän eri asukkaiden näkökannalta ja jokaisen omalla hieman erilaisella kertovalla äänellä. Vaikka jokaisen asukkaan kertomus koski vain hänen omaa elämäänsä ja huomioita kylän asukkaista tuli kokonaisuudesta selkeä ja johdonmukainen yhtenäistyvä kertomus.

6. Polva, Anni: Rakkautta ja kaalintaimia (25.3.)

Tämä kuuluu sarjaan “taattua Anni Polvaa”. Lukiessa huomasin, että olin lukenut kirjan joskus aikaisemminkin (varmaan noin kolme-neljä vuotta sitten). En kauheasti muistanut, mitä kirjassa tapahtuu, joten oli ihan mielenkiintoista lukea. Nämä ovat tällaista hyvää välilukemis hömppää, jotka ovat todella kevyttä kirjallisuutta. Ei tarvitse paljon ajatella. Voisihan sieltä kirjan syvyyksistä joku suurempikin opetus löytyä, jos ihan todella rupeaisi sellaista kaivelemaan, mutta minulle nämä toimivat välilukemisena hyvin tällaisenaan.

5. Austen, Jane: Kasvattitytön tarina (18.3.)

Tämä oli taas taattua Jane Austenia. Aivan ihana kirja, joka on kirjoitettu suurella lämmöllä. =)

4. Polva, Anni: Joulumuisto (24.2.)

Oli ihanaa lukea nuoren Annin joulumuistoista ja vanhoista joulunviettotavoista. Kirjassa oli muistoja kahdelta jouluta. Ensimmäisessä Anni oli neljän vanha ja toisen joulun aikaan kymmenen ikäinen. Eläviä ja lämminhenkisiä joulumuistoja, jollaisia soisi myös omille tuleville lapsilleen. Pitäisi todella ottaa se joulukirkko perinteeksi, kun siitä joka joulu olen puhunut.

3. Polva, Anni: Minäkö muka mustasukkainen (24.2.)

Tämä oli taas taattua Anni Povaa. =)

2. Steel, Danielle: Kotimatka (14.2.)

Kirja kertoo lapsena pahoinpidellyn naisen selviytymistarinasta. Kirja on fiktiota ja sen kyllä huomaa ihmeellisistä käänteistä, mutta teos oli kyllä mielenkiintoinen ja paikoin ajatuksia herättävä.

1. Binchy, Maeve: Italian illat (27.1.)

Italian illat italian kurssista ja sille osallistuneista ihmisistä. Muutamien ihmisten elämään syvennyttiin enemmän ja heidän elämäntarinansa kietoutuivat yhteen. Itse kirja oli mielenkiintoinen ja jokaisen henkilön kohdalla kerronta tyyli muuttui hieman, päähenkilölle sopivammaksi. Kirjan loppu oli valitettavasti hieman lattea. Tuli hieman tunne, että kirjailija huomasi kirjoittaneensa jo liian monta sivua ja loppu piti saada kasaan muutaman sivun sisällä. Kokonaisuudessaan kirja oli ihan hyvä, vaikka loppu olikin pieni pettymys.